Keuruulla sotaveteraaniyhdistys perustettiin viimeisenä Keski-Suomessa. Koska paikkakunnalla toimi jo rintamamiesveteraanien yhdistys, toista yhdistystä pidettiin turhana; veteraaniliittojenkin uskottiin vahvasti yhdis­tyvän. Vasta kolmannella yrittämällä 18.2.1968 perustettiin Keuruun Sotaveteraanit ry. Puheen­ johtajaksi valittiin Lauri Kovala sekä hallituk­sen jäseniksi Niilo Alatalo, Pentti Annala, Valto Kataja,  Otto Koskela, Paavo Larmi, Martti Salonen, Eero Tuomaala ja Ilmari Vaissi.  Myöhemmin puheenjohtajina toimivat Lauri Kovala (1968 - 70), 1975 - 91, Reino Mikkola 1971 - 74, Simo Hyvärinen 1992 - 95 sekä sihteereinä Lauri Kulmala 1968 - 70, Eero Krook 1970 - 73, Tauno Tukia 1973 - 74, Martti Salonen 1975 - 87, Eino Isokivi 1987 - 91, Heikki Mannisenmäki 1991 - 95 ja Antti Pekkala 1995 - 2002. Kovala nimettiin (1993) yhdistyksen ensim mäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Yhdistykseen liittyi heti 122 veteraania. Enimmillään (1989) heitä oli 218.

VETERAANITALOT
Ensi töikseen yhdistys rakennutti kolme veteraanitaloa. Seurakunnan järjestämälle tontille valmistui ensin (1969) 19 asunnon asunto-osuuskunta "Keuruukorsu" ja seuraavana vuonna 20-asuntoinen "Keuruun Veteraani". Haapamäelle rakennettiin 11 asunnon talo. Näin saatiin omatoimisesti asunnot 50 sotaveteraaniperheelle. Talojen rakennustoimikunnan (1968 - 1972) keskeisiä toimijoita olivat Eero Tuomaala (pj), Otto Koskela, Martti Karvinen ja Pentti Annala. Osuuskunnat muutettiin (1983) asunto-osakeyhtiöiksi.

KUNTOUTUS
Yhdistys paneutui myös veteraanien huoltotoimintaan ja tuki parhaansa mukaan sairaita veteraaneja,  veteraaniperheitä ja so­taleskiä. Veteraanien ikääntyessä kuntoutus- ja virkistystoiminta tuli yhä tärkeämmäksi. Kuntoutus tehostui (1978) valtion alkaessa osallistua sen kustannuksiin. Kahden viikon kuntoutukseen Peurunkaan tai muualle pääsi 20 - 25 veteraania vuodessa, suurin osa hakeneista. Yhdistyksen kustantamalla viikon kuntoutusjaksolla esim. 1988 -1992 oli 62 veteraania. Myöhemmin tähän kuntoutukseen haluavia on ollut 4 - 6 vuosittain.

VARAINHANKINTA
Keuruun veteraaniyhdistykset ehdottivat (1968) piireille ja liitoille järjestöjen yhdistämistä. Kun ehdotus ei tuottanut tulosta, yhdistykset aloittivat paikallisen yhteistyön, jonka  muodoista sovittiin yhteistyötoimikunnassa. Sen puitteissa on järjestetty yhteisiä juhlia,  kirkkopyhiä, matkoja, virkistystilaisuuksia, kuntoutusta jne. Mittavin on ollut romunkeräys,  jolla on hankittu varoja yhdistyksille. Romua on kerätty (1977 -) kolme miljoonaa kiloa ja talkootyötä tehty yli 15 000 tuntia.  Keräykseen osallistui 6 - 10 henkeä kerrallaan; nykyisin nosturiautoa käytettäessä  kerääjiä tarvitaan kaksi kerrallaan. Keräyspäällikkö on ollut Heikki Pykälämäki ja veljesyhdistyksestä Kaj Lahtinen. Kaupungin kuljetustuen turvin keräys on kannattanut. Veteraanit ovat lajitelleet samalla muun jätteen ja toimittaneet sen asianomaisiin pisteisiin. Keuruun ympäristölautakunta myönsi (1977) yhdistyksille ympäristöpalkinnon.

VIRKISTYS
Yhdistys on järjestänyt jäsenilleen virkistysmatkoja kotimaahan ja ulkomaille. Liiton ja piirin järjestämiin kokouksiin, tilaisuuksiin, juhliin, teatterimatkoille ja kirkkopyhiin eri puolilla maata on osallistunut enimmillään 100 yhdistyksen ja naisjaoston jäsentä.  Jäsenten ikääntyessä tämä toiminta on laantunut.

Yhdistys osallistui (1969, 1975) liiton suurmarsseihin ja juhliin Helsingissä;  marsseilla vaadittiin valtiolta heikossa asemassa olevien veteraanien sosiaalisten olojen parantamista.  Yhdistyksen 10 vuotisjuhlien yhteydessä (1978) pidetyille piirin kesäjuhlille Keuruulla osallistui  1000 henkeä. Yhdistyksen 20-vuotisjuhlassa (1988) rovasti Pekka Lavaste vihki naisjaoston yhdistykselle lahjoittaman lipun. Vuonna 1993 yhdistys vastasi paikallislehden ideoimasta "Työ­tä nuorille"  haastekampanjasta. Sitä hoitivat Antti Pekkala ja Voit­to Saari. Kampanja tuotti 360 000 mk, josta itse keräyksen osuus oli 125 000 mk, kaupunki lahjoitti 100 000 mk ja yrittäjät maksoivat 50 % työllistämiensä nuorten palkkakuluista. Summalla työllistettiin 275 nuorta vähintään kahdeksi viikoksi. Nuoret tekivät kiitokseksi 200 talkootuntia veteraanien hyväksi pilkkomalla puita tms.

ASUNTOJEN KORJAUSPROJEKTI
Yhdistys osallistui (1994) valtakunnalliseen veteraanien asun­tojen korjausprojektiin.  Lehti-ilmoituksella tiedusteltuja korja­uskohteita tuli tietoon 18. Yhdistyksen edustajat laativat läänin projektijohtajan kanssa hakijoille korjaus- ja rahoitussuunnitelman sekä kustannusarvion. Niiden perusteella asunnon omistaja teki korjauspäätöksen. Yhdistys kustansi myös asumista helpottavia korjauksia, esim. kaivon teon, katon ja savupiipun korjauksen sekä kylpyhuoneen rakentamisen. LC Keuruu teki talkoilla yhden kohteista. Valtakunnallinen Iltahuuto-suurkeräyksen 1994 - 95 tuotto 69 000 mk käytettiin veteraanien kun­toutukseen, asuntojen korjaamiseen ja virkistystoimintaan.

JÄSENISTÖ
Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuonna 2005 120, joista kannattajajäseniä oli 29. 90-vuotiaat veteraanit kutsutaan aina yhdistyksen kunnia- ja vapaajäseniksi. Puheenjohtajana toimi Pekka Lavaste vuodesta 1996 vuoteen 2005.  Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kyösti Pahkamäki vuoden 2006 alusta.  Sihteereinä ovat olleet Antti Pekkala 1995 -2002 ja Riitta Salonen (2002 -).
Hallitus on kokoontunut 5 - 7 kertaa vuodessa. Puheenjohtajan, varapuheen­johtajan ja rahastonhoitajan muo­dostamalla työryhmällä on valtuudet myöntää enintään
1 000 euron katastrofiavustus äkilliseen avuntarpeeseen joutuneille "tammenlehvä-veteraanille". Arkistotyöryhmä on tarkastanut ja lajitellut arkistomateriaalin. Yhdistyksen arkisto on kaupunginkirjaston tiloissa. Yhdistys muistaa 60, 70 ja 75 vuotta täyttäneitä jäseniään järjes­tön standaarilla ja adressilla. Piiri on onnitellut adressilla 80 vuotta ja sitä enemmän täyttäneitä. Veteraanien siunaustilaisuuksiin on järjestetty Suomen ja yhdistyksen lippu; tilaisuuksissa on laskettu havuseppele ja soitettu Finlandia-hymni tai omaisia on muistettu adressilla. Reserviläisjärjestöt ovat kiinnittäneet veteraanien hautakiviin omaisten naisjaostolta hankkimat muistolaatat.

TALOUS
Yhdistyksen talouden perustana ovat jäsenmaksut. Niiden osuus tuloista on ollut 15 - 20 %.  Suurimman tuloerän (n. 30 %) ovat muodostaneet Keuruun yläas­teen ja lukion oppilaiden  veteraanijärjestöille perinteisesti oh­jaama päivätyökeräyksen tuotto ja rintamamiesveteraanien kanssa toteutettu romukeräys (n. 30 %). Piirin joululehden ilmoitushankinta on tuottanut n. 15 % tuloista. Lisäksi on saatu adressi-, kolehti-, korko- ym. tuloja. Vuosibudjetit ovat olleet 7 500 - 8 500 euron luokkaa. Menoista suurin osa on koos­tunut avokuntoutus-, avustus- ja muista toimintakuluista (70 %). Muut menot ovat tavanomaisia jäsenmaksuja sekä kokous-, matka-, retki-, toimisto-, posti-, virkistys-, ilmoitus- ja lahjakuluja. Valtion budjetissa (1997) ollutta veteraanien asuntojen korjausmäärärahaa anoi Keuruulla 40 asunnonomistajaa. Kevään määrärahat oli jo ehditty käyttää, mutta syksyn lisämäärärahasta Keuruu sai 55 300 mk. Yhdistys antaa avustusta asunnon kunnostamiseen ja asumiskuluihin  sekä avustaa jäseniä korjausavustus­ten hakemisessa. Korjauskohteet ovat viime vuosina vähentyneet. Esim. vuonna 2005 myönnettiin  kaksi 200 euron korjausavustusta.

PALVELUTARPEET
Yhdistyksen aloitteesta Keuruulla kartoitettiin (1997) kaupungin sosiaalitoimen kanssa veteraanien palvelutarpeet. Tarkoitus oli löytää veteraanien ajankohtaiset sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä asuntojen korjaustarpeet. Selvityksen pohjaksi tehtyyn kirjalliseen kyselyyn vastasi 496 veteraania (vastausprosentti 90). Selvityksen yhteydessä sovittiin, että kaupungin sosiaalivirasto hoitaa kaikkien veteraanien osalta sosiaalitoimen tehtäviin kuuluvat asiat. Terveyskeskuksen sosiaalihoitaja hoitaa kuntoutusasiat ja veteraaniyhdistykset ystäväpalvelun. Paikallisten laitosten avokuntoutukseen on päässyt kaupungin avustamana 45 - 50 veteraania ja naisjaoston jäsentä. Yhdistyksen avustamaa kuntoutusta on saanut hieman useampi jäsen. Kaupunki on varannut vuodeksi 2005 17 000 euroa veteraanien kuntoutuskorvauksiin. Tunnuksen omaavat vete­raanit voivat käyttää maksutta uimahallia ja kuntosalia. Veteraanien ikääntyessä kun­toutus- ja virkistystoiminnasta on tullut yhdistyksen tärkein toimintamuoto. Yhdistys on avustanut mm. veteraanien hieronta-, hammas- ja jalkahoitoa sekä silmälasi­en hankintaa. Jäsenet voivat käyttää uimahallia kerran viikossa yhdistyksen laskuun. Miesten käyntejä on ollut 210 ja naisjaoston jäsenten noin 140 vuodessa (2004). Kustannuksia näistä on kertynyt noin 250 euroa vuodessa. Yhdistys on avustanut myös veteraanien kuljetuksia ja avus­tajan käyttöä. Avustuksia on saanut noin 15 jäsentä vuodessa. Kuulovammaiset veteraanit ovat voineet osallistua maksutta heille tarkoitetulle kurssille (2004).

TAPAHTUMAT
Vakiotapahtumia ovat paikalliset ja alueelliset kirkkopyhät, kesäretket, pikkujoulut ja muut paikalliset juhlatilaisuudet, mm. itsenäisyysjuhla. Jäsenet ovat osallistuneet mm. veteraanien SM hiihtokilpailui­hin sekä piirin ja liiton hiihto- ja pilkkikilpailuihin ja voittaneet useita mestaruuksia sarjoissaan. Kilpailuja on järjestetty myös Keuruulla (1995 - 97). Varuskunta on avustanut järjestelyissä. Naisjaosto on järjestänyt niiden oheisohjelmat. Yhdistys osallistui (2001) Yhdessä kävellen tapahtumaan. Yhdistys lähettää vuosikokouksen jälkeen jäsenille seuraavan vuoden tapahtumakalenterin. Yhdistyksen aloitteesta istutettiin (1997) itsenäisyyden juhlakuuset Keski Suomen Rykmentin paraatikentän laidalle, julkaistiin Keuruun veteraanikirja (2001) ja järjestettiin (2001) piirien yhteinen kirkkopyhä Keuruulla. Kansallisena veteraanipäivänä (2003) paljastettiin veteraanijärjestöjen hankkima, Keuruun pappilan Kappa-rakennuksen seinään kiinnitetty, Keuruulla perustettujen joukko-osastojen muistolaatta. Asemapuisto nimettiin samal­la veteraanipuistoksi. Yhdistys on toimittanut piirille veteraanien nauhoitettuja muistelmia ja vas­tannut veteraanien perinnekeräyskyselyyn (2005).

NAISJAOSTO
aloitti toimintansa 1.2.1973. Sen perustavaan kokoukseen 9.11.1974 osallistui 11 naista. Jaoston puheenjohtajaksi valittiin Sirkka Sorri, varapuheenjohtajaksi Elsa Vartio, sihteeriksi Vuokko Telasmaa sekä johtokunnan jäseniksi Eeva Kovala, Inkeri Liukko, Heli Nieminen ja Helena Vartiainen. Myöhemmin puheenjohtajina ovat toimineet Hannele Rauhala (1976 - 88) ja Elsa Vartio (1988 -) sekä sihteereinä Vuokko Telasmaa (1974 - 76), Martti Salonen (veteraaniyhdistyksen sihteeri, 1977 - 88), Annikki Lehmola (1988 - 96) ja Inkeri Kangas (1996 -). Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja sihteeri ovat osallistuneet perinteisesti veteraaniyhdistyksen hallituksen kokouksiin. Puheenjohtaja osallistuu myös veteraaniyhdistysten yhteistyötoimikunnan kokouksiin. Johtokunta on kokoontunut 5 - 6 kertaa vuodessa. Naisjaosto on tukenut jäsentensä jalkahoitoja ja kuntoutuskuluja vuosittain 550 - 800 eurolla.
Sotaveteraanien vaimojen ja leskien sekä 70 vuotta täyttäneiden jäsenten viikoittaiset uimahallimaksut on maksanut veteraaniyhdistys. Naiset ovat tukeneet aktiivisesti veteraaniyhdistyksen toimintaa auttaen juhlien, talkoiden, toimintatilaisuuksien, matkojen ja muiden toimintojen järjestelyissä. He ovat järjestäneet mm. perinteisen hiljaisen viikon tilaisuuden, Isonhiekan lohisopan, illanviettoja, esitelmätilaisuuksia ja kerhotapahtumia ja -iltoja sekä osallistuneet järjestöjen yhteisiin joulumyyjäisiin, matkoihin, kirkkopyhiin, juhliin ja muihin tilaisuuksiin. Jaosto lahjoitti yhdistykselle (1988) lipun. Huomattava osa piirin ja yhdistyksen kunniamerkeistä on tullut naisjaoston jäsenille. Jaostonjäsenmäärä oli vuonna 1997 138 ja nykyisin noin 100.

HANNU VÄLIMÄKI